lauantai 1. heinäkuuta 2017

Lomapurjehdus Day1

Lomapurjehduksen ensimmäinen päivä kääntyy iltaan ja ollaan päästy Bockhamniin.
Niin se on suunnitelmista poiketen vasta ensimmäinen ilta menossa, koska mukava myrskytuuli päätti vyöryä tänne juuri eilen. Hra kapteeni tosin oli sitä mieltä, että hyvin olis voinut jo eilen Onakseen asti mennä. Mutta koska varoitukset näyttivät karuilta, miehistö ei noussut laivaan.

Tänään aamulla tuuli oli aavistuksen tyyntynyt, joten miestä ei enää pidätellyt mikään. Ja tokihan mekin matkaan haluttiin päästä. Ehkä oltaisi lähdetty vähän rauhallisemmalla tahdilla tosin. Mies istui jo autossa, kun me pojan kanssa vielä pestiin unihiekkoja pois.


Merellä huomasi nopeasti, että tyyntyminen oli melko nimellistä ja tuuli edelleen ihan reipasta. Ei sentään satanut, joka vähän lohdutti. Ja toinen positiivinen asia oli se, että tuuli puhalsi idästä. Päästiin siis menemään tuulta vasten, joten aallot ei tuntuneet ihan niin pahasti. Purjehtiminen olisi ollut haasteellista vastaiseen, mutta eipä noita purjeita tarvinnut pohtia nostavansa. Tai siis tietysti mies pohti, mutta minä en.


Onaksen eteläkärkeen asti ajattelin, että kova tuuli ja aallot on pahinta mitä voi purjehdusreissulla kohdata. Ei olleet. Mainingit on. Meren pirullinen vastine ilmakuopille. Se tunne, kun vene nousee aallon päälle ja humpsahtaa sitten alas. Samaan aikaan vatsalaukun sisältö tekee päinvastaisen liikkeen. Aloin jo pohtia kätevintä paikkaa oksentaa ilman välitöntä vaaraa mulahtaa mereen tahi saada kaikkea päälleen. Ei sitten onneksi tarvinnut testata käytännössä, koska juuri kun vatsa oli saavuttamassa kriittisen pisteen, vene saavutti saaren suoman suojan.

Pysähdyttiin Tirmossa, Pellinkiin menevän lossin kupeessa, syömässä. Vähän jännitti rantautuminen, kun tuuli puhalsi ihan vastaan. Epäilin, etten jaksaisi pitää venettä laiturissa. Mutta turhaan. Kyllä on meikäläisellä sellainen määrä ruista ranteessa, että hyvin pysyi Ares paikallaan. Ruoka oli ihan ok ja lossia on aina hauska seurata, joten mukava stoppi.


Tirmosta jatkettiin sitten tänne Bockhamniin. Nyt piti vähän venkslata kiinnittymisen kanssa, kun ensimmäisen paikan kohdalla laiturissa oli varoitus kivestä ja kölin osumisesta siihen. Vaihdettiin sitten viereiseen paikkaan, jossa ollaan nyt mukavasti kiinni. Oltiin ihan tyytyväisiä, kunnes viereen yritti yksi purkkari, mutta kääntyi pois, kun syväys ei riittänyt. Eli voi olla, että ollaan mukavasti kiinni pohjassa asti. Huominen näyttää…


Illan mittaan väki on lisääntynyt ja paikka alkaakin olla jo melko täynnä. Aika hiljaista täällä kuitenkin on. Paitsi että lentokoneet pitää melkoista meteliä! Melko kivasti ollaan myös tuulelta suojassa. Vähän pääsee puhaltelemaan sivusta, mutta ei nosta suurta aallokkoa. Toivotaan hyviä, rauhallisia yöunia ja tyynempää keliä huomiselle. Niin ja toivotaan tietysti, että päästään irti laiturista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti