Lomapurjehdus Day2

Aamulla herättiin, erittäin huonosti nukutun yön jälkeen, tuulen järjettömään kohinaan. Vene seilasi tuulen mukana puolelta toiselle. Onneksi. Ei se köli nimittäin illalla ollut pohjassa kiinni, mutta yöllä meren pinta laski (nousuvesi täälläkin, who knew!) ja köli rahisi mutaan. Ei kuulostanut kovin kivalle kuunneltavalle keskellä yötä. No oli sitten aamulla tosiaan sen verran taas vesi korkeammalla, että päästiin vaivatta matkaan.

Lähdettiin kohti Loviisan Svartholmia. Ja se tuuli, jonka siis piti tyyntyä, puhalsi edelleen reilusti yli kymmenen m/s, pari puuskaa oli melkein 15 m/s. No, purjeet alhaalla mentiin edelleen. Svartholmiin kiinnittyminen oli aavistuksen haasteellista, koska itätuuli pääsi puhaltamaan suoraan laituriin. Saatiin kiinni, joskin paikka vaihtui aisan toiselle reunalle, koska tuuli painoi väkisin siihen. Oli muuten aavistuksen epämiellyttävää aloittaa saarikierros, kun infotaulussa luki "Huomioithan, että saarella on kyykäärmeitä ja punkkeja".

Svartholm on Suomenlinnan sisarsaari, jonka taistelullinen menneisyys oli melko onneton. Ensin venäläiset valtasivat lähes vastarinnatta, sitten engelsmannit pommittivat maan tasalle. Hienosti oli paikkaa englantilaisten jäljiltä kuitenkin restauroitu ja kiva, joskin tyyris, kahvila löytyi myös. Saatiin grillattua lounasruokakin ja sää oli niin kesäinen, että päästiin syömään ulos kannelle.

Tuuli oli vihdoin tyyntynyt sen verran, että päästiin vähän purjehtimaankin. Tehtiin ensin kieppi ulos avomerelle päin, sitten lähdettiin kohti Loviisaa. Päästiin purjeilla melkein perille asti. Juuri, kun saatiin isopurjekin alas, tuli eteen rajavartiolaitos, joka pysäytti tarkistukselle. Hienosti ajoi mies Areksen rajavartiolaitoksen veneen viereen ja pääsivät tullimiehet tarkistamaan. Vähän oli kyllä jännä tilanne! Siitä sitten jatkettiin Laivasillan satamaan, jossa rantauduttiin oikein mallikkaasti tuulesta huolimatta.

Laivasillan palvelut on aivan mahtavat. Voin vilpittömästi suositella kaikille! Saunat oli todella siistit, vaatteidenpesukin olisi onnistunut ja tässä vieressä on aivan ihanan idyllisiä aittarakennuksia ja muita makasiineja, joissa on kahviloita ja ravintoloita. Saatiinpa tilattua aamuksi tuoreet sämpylätkin! Ja kaupunki on heti parin askeleen päässä.

Ja voi että, mikä suloinen pieni kaupunki Loviisa on. Kauniita vanhoja taloja, suloisia sisäpihoja, jonne oli pakko kurkistella ja upeita viheralueita. Ihan odotin, että jonkun nurkan takaa todella löytyy Ruusukuja ja Onnelin ja Annelin talo tai Tingelstiinan ja Tangelstiinan puutarha jätti-ilmapalloineen. (Elokuva siis kuvattiin täällä) Ja mikä parasta, täällä paistaa aurinko ja on lämmin! Todellinen kesäkaupunki siis!

Nyt kello käy jo yhdeksää ja vieläkin tarkenee istua ulkona. Ja vaikka ollaan kaupungin keskustan tuntumassa, täällä on aivan rauhallista. Mitä nyt joutsenilla oli joku perheriita, mutta nekin hiljenivät hetki sitten. Ja omituista kyllä, myös tuuli näyttää tyyntyneen… katsotaan, onko muutos pysyvää vai herätäänkö taas tuulen ulvontaan.