tiistai 30. toukokuuta 2017

Hupsista heissan

Se oli Helatorstain pitkä viikonloppu varsin tapahtumarikas venerintamalla. Uusi viikko valkenee ja Tempo on myyty, purjevene käytännössä ostettu ja purjehduskokemusta takana kokonaista kaksi tuntia… näinhän sen just pitikin mennä.

Pieni kertaus tapahtumista lienee paikallaan.

Tempo oli myynnissä, mutta herätti kovin vähän mielenkiintoa, kunnes tuunattiin hinta kohdilleen. Sitten alkoikin kiinnostusta löytyä useammalta taholta. Lopulta ostaja tuli niinkin läheltä kuin Pietarsaaresta! Että aika eri maisemiin lähti meidän pieni paatti.

Poika kävi vielä hyvästelemässä Tempon ennen kuin se lähti maailmalle!

No, tämähän meni ihan mahtavasti käsikirjoituksen mukaan, että vanha myydään ja sitten käydään purjehduskurssi. JA, jos tuntuu kivalta, ruvetaan pohtimaan sitä omaa purkkaria. Paitsi että…

Koska ei Strömsö, niin purjehduskurssihan ei tietysti mennyt ihan putkeen. Kurssin vetäjällä oli ongelmia sairastumisien yms muodossa, joten piti lykätä. Asiassa ei olisi ollut ongelmaa, jos tällä välin ei olisi tapahtunut seuraavaa; löydettiin se täydellinen vene ja mieshän ei malttanut. Nyt tai heti, oli enää vaihtoehdot. Sovittiin kouluttajan kanssa, että päästään kokeilemaan purjehdusta sunnuntai-iltana ja sitten tiedetään, pysynkö veneessä tolpillani ja voidaanko oikeasti oma hankkia. No periaatteessa näin tapahtui, käytännössä venekaupat taisi olla sovittu jo paljon aikaisemmin.

Purjehdus oli (miehen suuuuureksi helpotukseksi!) yllättävän hauskaa, vaikka tuuli oli varsin navakkaa ja aallokko keinutti. Yllätyin ehkä eniten siitä, miten helppoa lopulta niinkin isoa venettä oli hallita. Purjeiden käytössä tulee olemaan opiskeltavaa vielä pitkään, mutta kyllä meistä pojan kanssa vielä oivan miehistön kouluttaa. Joskin meillä on vielä miehen kanssa näkemysero ihanteellisimmasta purjehduskelistä. Jostain syystä miehen mielestä +25 ja nollatuuli ei kuulosta yhtään hyvältä!

Minä kyllä kannattaisin varsinkin niitä reiluja lämpöasteita, koska jos joku kävi selväksi tuolla sunnuntain reissulla, niin se että merellä on kylmä! Se ensimmäinen purjehdusvaatehankita ei kyllä ole kengät tai takki, vaan villakerrasto!

Tuli todettua, että pipo ei siis ollutkaan Jacques Cousteaun imagoasuste, vaan välttämättömyys merellä!

Niin siis hankintoja on syytä pohtia, sillä vene meillä nyt on. Taas. Purje sellainen. Beneteau Oceanis Clipper 323. Tai siis ihan konkreettisesti ei ole. Vielä. Maanantaina saapuu. Pankki kiittää.

Että tässä sitä nyt ollaan, uusi kesä, uusi vene. Ensi vuonna sitten varmaan katamaraani tai hinaaja...