Koska purjehtiminen on syytä aloittaa mieluiten heti, kun loma alkaa, tai jo vähän ennen, niin mies oli veneessä ennen kuin minulla oli edes työpäivä ohi. Purjehti sitten yksin Suomenlinnaan ja me mentiin pojan kanssa perässä julkisilla. Olipa aika hupaisaa matkustaa veneelle bussilla, ratikalla ja lautalla. Mies oli myös onnistuneesti päässyt perille ja saanut veneen kovasta tuulesta huolimatta laituriin. Asetuttiin taloksi ja laitettiin tavarat paikoilleen. Loman alun kunniaksi nautittiin vielä lasi kuohujuomaa Valimossa ja sitten unille.
 |
| Suomenlinnan auringonlaskut on upeita! |
La 30.6. Suomenlinna-Gölisnäs
Juhannuksena ennustettiin kovia tuulia, joten hakeuduttiin suojaisaan satamaan. Nyt oli luvattu vähän vielä reippaampia, joten me tietysti lähdettiin purjehtimaan. Tuuli puhalteli rapsakasti 8-9 m/s lukemissa pohjoisesta. Toisin sanoen tuli takaoikealta. Sen ansiosta matka sujui siedettävän rajoissa. Kunnes tultiin Porkkalan selälle ja tuuli kääntyi enemmän eteen. Oltiin siinä jo hyvän aikaa seurattu johonkin kilpailuun osallistuvia veneitä eikä niinkään säätä, joten ensimmäinen todella kova puuska tuli ihan puskista. Heitti veneen kyljelleen ja sai meikäläisen paniikkiin. Onneksi kapteeni pysyi rauhallisena ja saatiin vene hallintaan. Mutta koko loppumatka oli yhtä puuskien kyttäämistä ja niihin nopeasti reagoimista. Stressitaso sata! Olipa ylettömän ihanaa päästä satamaan ja vetää rauhassa henkeä.
 |
| Siellä ne mustat puuskapilvet vaanii, onneks ollaan jo satamassa! |
Su 1.7. Gölisnäs-Hanko
Paikallaan pysyminen on meille aina ollut haasteellista, joten aamusta lähdettiin heti taas matkaan. Tuuli ei yön aikana ollut tyyntynyt ollenkaan, päinvastoin. Ainoa positiivinen asia oli, että se puhalsi edelleen enemmän takaa kuin edestä, mutta niissä 15m/s puuskissa se oli laiha lohtu. Viimeinen pätkä oli yhtä tuskaa, kun Hangon vesitorni häämötti jo selkeästi näkyvissä, mutta ei millään tuntunut lähestyvän. Ja koko ajan ne pirun bofoorit puhalsi hullun lailla.
 |
| Niin lähellä, mutta niin kaukana |
Loputtomalta tuntuneen ajan jälkeen oltiin vihdoin Hangon Itäportissa. Sepä olikin vähän toista kuin ne satamat, joissa tähän asti oltiin käyty. Paikan valinnassa meinasi mennä sormi suuhun, koska valinnanvaraa oli niin hirveästi. Lopulta mentiin siihen johon tuuli meidät painoi. Oli sellaisia jahteja joka puolella, että huhheijjaa. Olo oli kuin Marbellan satamassa.
 |
| Ei mikään normi-Busteri... |
Satamamaksu oli tyyriin puoleinen (37€), mutta palvelut kyllä pelasi. Käytiin saunassa, joka oli käytettävissä lähes koko päivän. Naisten saunassa oli valtava ikkuna, josta näkymä suoraan merelle. Ja yhteyslauttaa oli varsin hauska käyttää. Itäportti on siis aivan itäsataman kohdalla, mutta irti manteteesta.
 |
| Yhteyslautta mantereelle |
Käytiin pizzalla ja sen päälle tehtiin pieni iltakävely rantatietä pitkin villoja ihastellen. Tarkoitus oli käydä kurkistamassa myös hiidenkirnu Casinon edustalla, mutta kohdattiin puolimatkassa polulla kyy ja päätettiin, ettei meitä se kirnu nyt oikeastaan niin kiinnostakaan.
 |
Ma 2.7. Hanko-Rosala
Aamulla käytiin kaupassa täydentämässä ruokavarastoja ja todettiin, että sää oli muuttunut tylsääkin tylsemmäksi. Harmaaksi, märäksi ja viileäksi. Siinä sitten pohdittiin, että mitä tehdään ja jotenkin kapteeni sai ylipuhuttua miehistön irrottamaan köydet ja lähtemään liikkeelle. Tosin sain neuvoteltua ainakin alkumatkan menon koneella, koska tuulihan jatkoi raivoamistaan. Kun oltiin isoin selkä ohitettu, oli pakko saada purjeet ylös. No tällä kertaa tuulet oli sen verran suosiolliset, että ymmärsivät hieman laantua ja homma oli huomattavasti mukavampaa.
Rosalan satama oli merkitty karttaan hieman epäselvästi, joten ajettiin ensin tyylikkäästi ohi. Tehtiin U-käännös ja käännettiin keula kohti oikeaa paikkaa, vain huomataksemme, että kolme venettä ehti edelle. Kaikkein ikävin osa reissua on ainainen huoli siitä mahtuuko satamaan vai ei. Siksi jonossa viimeisenä saapuminen ei ole hyvä juttu. Onneksi nyt paikka löytyi vielä meillekin.
 |
| Sähköliitännät oli melkoisen villit! |
Heti kun oltiin saatu vene kunnolla kiinni käytiin syömässä ja sitten vuokrattiin pyörät ja poljettiin katsastamaan Viikinkikylä. Ja koska Hangon hiidenkirnu jäi sattuneesta syystä näkemättä, korvattiin se moninkertaisesti. Rosalasta nimittäin löytyi 17 kirnua! (Eikä yhtään kyytä!)
Huominen sitten tarkoitus pidellä sadetta täällä ja viettää yksi purjehdusvapaa päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti