Etukajuutan murmelit siellä haistelee tuulia. |
Ensimmäinen ilta veneellä päättyi näin kauniiseen iltaruskoon. |
Ihanaa on sitten melkeinpä kaikki muu. Sisätilat on ihan käsittämättömän ruhtinaalliset. Tilaa on reilusti ihan kaikille ja vielä kavereille kaupan päälle. Vessa on tietysti nimensä veroisesti varsinainen mukavuuslaitos. On kuulkaa ihanaa, että tällainen ei niin seurapiirirakkoinenkin voi huoletta nauttia kupin kahvia, pohtimatta milloin pääsee johonkin rantapuskaan kyykkimään.
Ja aasinsiltana kahvista ja sen keitosta pääsee hehkuttamaan sitten juoksevaa vettä! Eikä vain juokseva vaan sekä kylmää ETTÄ kuumaa. Suoraan hanasta. Käsipesufanaatikko on taivaissa!
Mies nauttii matkasta |
Ja siis se purjehtiminen, on sekin tiedättekö varsin ihanaa. Jätetään ne pahimmat kyykkäykset laskuista, niin kaikki muu meno on todella mukavaa. Siinä saavuttaa sellaisen kirjaimellisen flow-tilan, jossa liutaan eteenpäin ja nautitaan matkasta. Mikä on sinänsä varsin loistava asia. Koska matkasta onkin syytä nauttia, se nimittäin kestää. Sunnuntaina purjehdittiin kolme tuntia eteenpäin ja jossain ihan loppuvaiheessa Vuosaaren tornitalo vihdoin katosi näkyvistä.
Itse purjehtiminen on jotenkin ajautunut siihen, että mies käskee ja minä toteutan. Parhaan ymmärrykseni mukaan. Eli ihan hatusta vetämällä välillä. Mutta aika usein osuu oikeaan. Mitä nyt välillä kiristän kun pitäisi löysätä, mutta noin suurin piirtein homma on hanskassa. Tai siis on siellä vielä köysiä, joiden toiminnosta ei ole mitään hajua, mutta ei niitä ole mihinkään tarvinnut, niin ei kai ne ole kovin tärkeitä. 😁
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti