Porvoon venettä kaupannut soitti. Kertoi, että toiset ostajaehdokkaat olivat tehneet tarjouksen. Ilmeisesti surkean, kun meitä niin kovin vokotteli. Mies sopi koeajosta lauantaina. Iski paniikki! Mitä jos en osaa edes nousta veneeseen, vaan teen syöksyn siitä reunalta veteen. Mies katsoi vinoon. Lupasi kuitenkin onkia ylös. Heti seuraava ajatus oli; mitä veneilemään pitää pistää päälle? Mukavaa huomata, että turhamaisuus on yhtä voimakas kuin itsesuojeluvaisto!
Tarkistin sään. Vesisadetta ja +7. Loistavaa, totesi mies vain aavistuksen sarkastisena, autenttinen kesäkeli! Tuulta 5 m/s. Kuulostaa kovalta. Ei miehen mielestä. Eikä pojan. Molemmat hyperinnoissaan. Silmät loistaen näkevät itsensä jo viilettämässä pitkin aavaa merta. Minä aavistuksen kauhuissani. Sieluni silmillä näen itseni puristamassa rystyset valkoisina penkin reunaa. Onneksi lauantaihin on vielä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti